Valot pois vai lämpöä alemmas – mistä sähköä kannattaa nyt säästää?
Energian hinta on noussut viime vuoden aikana huimiin lukemiin. Ei ole ihme, että yritykset, taloyhtiöt ja yksityiset ihmiset etsivät keinoja, missä sähköä voisi säästää. Hyvinkään Sähkön toimitusjohtaja Aki Junnila listaa järkeviä säästökohteita ja periaatteita, joilla kulutusta ja kustannuksia voi pienentää
Jos halutaan säästää energiaa, se onnistuu parhaiten silloin kun jotain lämmitetään. Ei niinkään silloin, kun tiloja valaistaan.
- Valojen energiankulutus on pudonnut kymmenesosaan hehkulamppujen ja halogeenien aikakaudelta, joten valojen sammuttelun tuottama säästö on sitä kautta pienentynyt valtavasti. Toisaalta valon laatu ja määrä vaikuttavat pirteyteen eli siihen, että ihminen voi paremmin, tekee työtä tuottavammin ja elää viihtyisämmin. On siis kansantaloudellisesti järkevämpää pitää valoja päällä, sillä säästöarvo on todella pieni, Aki Junnila sanoo.
- Valojen energiankulutus on pudonnut kymmenesosaan hehkulamppujen ja halogeenien aikakaudelta, joten valojen sammuttelun tuottama säästö on sitä kautta pienentynyt valtavasti. Toisaalta valon laatu ja määrä vaikuttavat pirteyteen eli siihen, että ihminen voi paremmin, tekee työtä tuottavammin ja elää viihtyisämmin. On siis kansantaloudellisesti järkevämpää pitää valoja päällä, sillä säästöarvo on todella pieni, Aki Junnila sanoo.
Hän muistuttaa, että Suomessa on talvella pimeää mutta samaan aikaan kylmää. Ja sisätiloissa valo muuttuu aina lämmöksi.
- Jos sammutat huoneessa valon, esimerkiksi kymmenen watin ledin, alkaa sähkölämmittimen patteri puolestaan lämmittämään kymmenen wattia enemmän. Ulkovaloilla voidaan toki jonkin verran säästää, sillä valojen lämpöenergia menee taivaan tuuliin. Sähkön säästöllä perusteltiin myös joidenkin valotapahtumien ja esimerkiksi Hyvinkään Halo -tapahtuman perumista syksyltä 2022. - Valoteokset eivät vie suuria määriä sähköä, ja toisaalta niitä ihastelevat sadat perheet sammuttavat siksi aikaa kotoaan valot, Aki Junnila vertaa. Hän sanoo, että valaistuksella voidaan luoda ihmisille turvallisuutta ja hyvinvointia. Tapahtumilla on sosiaalinen merkitys ja kulttuurillisesti ihailtavia kokemuksia, ulkoilua unohtamatta. Sellaista ihmiset tarvitsevat pimeään vuodenaikaan. |
"Valoteokset eivät vie suuria määriä sähköä, ja toisaalta niitä ihastelevat sadat perheet sammuttavat siksi aikaa kotoaan valot." |
Keittiössä syntyy säästöä helpostiSen sijaan Junnilan mukaan selvää säästöä saadaan, kun lämpötilaa pienennetään lämpöpattereiden termostaateista ja lattialämmityksestä sekä kiukaista ja lämpenevistä keittiökoneista eli hellasta ja liedestä.
- Esimerkiksi kahvinkeittimessä on moninkertainen teho verrattuna led-lamppuun. Jos vaikkapa toimiston keitin unohtuu päälle kahdeksi tunniksi, saattaa kulutus olla 2,5 kilowattituntia. Neljän watin lediä voi polttaa sata tuntia, ja energiaa kuluu vasta 0,4 kilowattituntia. Mediassa on esitetty myös laskelmia siitä, miten pasta kannattaa keittää. Levyä kannattaa pitää päällä oikeastaan vain pari minuuttia ja jättää pasta sitten tulikuumaan veteen. Valmistumisaika pitenee hieman, mutta valmista saadaan paljon vähemmällä sähkönkulutuksella. - Sama vaikutus on tietysti muussakin ruuanlaitossa, Junnila sanoo. |
Asteella alentaminen tekee suuren vaikutuksen
Kun lämmitystä lasketaan yrityksessä vaikka vain asteella, saadaan säästöä, joka näkyy selvästi energialaskussa. Junnila perustelee asiaa lämpötilaerojen aiheuttamalla lämmön liikkeellä.
- Jos lämpötila on sisällä +22 astetta ja ulkona –20 astetta, tämän 42 asteen lämpötilaeron välissä on usein esimerkiksi 15 sentin villaeriste. Mitä suurempi lämpötilaero on, sitä enemmän lämpöä haihtuu ulos eristeiden läpi, kun lämpö siirtyy kuumasta kylmään. Ja tämä haihtumiskäyrä on eksponentiaalinen, Aki Junnila kertoo.
- Nyrkkisääntö on, että 21 astetta suurempaa lämpötilaa ei kannata pitää missään suomalaisissa rakenteissa. Tämän kulminaatiopisteen ylittävissä lämpötiloissa lähtee energiaa haihtumaan jyrkästi enemmän. Ainoastaan jotkut passiivitalot kestävät kovemmankin lämmön.
- Kun lämpöä siis pudotetaan esimerkiksi kaksi astetta kahteenkymmeneen, saatetaan saada jopa 30 prosentin energiansäästö, kun haihtumisilmiö vähenee ja lämpö pysyy sisällä. Silti tilassa työskentely tai asuminen on ihan miellyttävää.
- Jos lämpötila on sisällä +22 astetta ja ulkona –20 astetta, tämän 42 asteen lämpötilaeron välissä on usein esimerkiksi 15 sentin villaeriste. Mitä suurempi lämpötilaero on, sitä enemmän lämpöä haihtuu ulos eristeiden läpi, kun lämpö siirtyy kuumasta kylmään. Ja tämä haihtumiskäyrä on eksponentiaalinen, Aki Junnila kertoo.
- Nyrkkisääntö on, että 21 astetta suurempaa lämpötilaa ei kannata pitää missään suomalaisissa rakenteissa. Tämän kulminaatiopisteen ylittävissä lämpötiloissa lähtee energiaa haihtumaan jyrkästi enemmän. Ainoastaan jotkut passiivitalot kestävät kovemmankin lämmön.
- Kun lämpöä siis pudotetaan esimerkiksi kaksi astetta kahteenkymmeneen, saatetaan saada jopa 30 prosentin energiansäästö, kun haihtumisilmiö vähenee ja lämpö pysyy sisällä. Silti tilassa työskentely tai asuminen on ihan miellyttävää.
Teollisuuden koneiden lämpö talteen
Teollisuusyrityksen koneet käyttävät paljon energiaa, ja ne käyvät usein päivällä, jolloin sähkö on yötä kalliimpaa. Miten silloin voidaan säästää ja optimoida energiankulutusta?
- Kaikki koneet, joissa on moottori tai jotka liikkuvat, saavat aikaan hukkalämpöä. Nyt se usein tuuletetaan pihalle. Säästöä saadaan, kun ilmankierrosta otetaan lämpö hallitusti talteen ja puhalletaan se sinne, missä sitä tarvitaan. Paljon vähemmän tarvitsee silloin polttaa öljyä tai maakaasua. Junnilan mukaan teollisuudessa voidaan paljon optimoida energiankulutusta. Hän muistuttaa, että tähän asti energia on ollut Suomessa todella halpaa, joten optimointia ei ole kannattanut tehdä. Nyt kun hinta on nousemassa hiljalleen keskieurooppalaiselle tasolle, alkaa kiinnostaa myös hukkalämmöstä säästäminen. - Teollisuuden prosesseista saadaan puristettua paljonkin säästöä, jos käytössä on vähänkään vanhempaa kiinteistötekniikkaa, Aki Junnila sanoo. Elintarviketeollisuudessa ja kaupoissa on käytössä paljon kylmäkoneita. Kun kylmää tehdään, syntyy myös lämpöä, ja se haihdutetaan liian usein taivaan tuuliin. - Säästöä saadaan, kun talviaikaan otetaan haihdutuslämpö sisäpuolen lauhduttimiin ja niistä siirretään lämpö lämmitettäviin tiloihin, Aki Junnila kertoo. |
"Kaikki koneet, joissa on moottori tai jotka liikkuvat, saavat aikaan hukkalämpöä. Nyt se usein tuuletetaan pihalle." |
Ilmalämpöpumppua ei kannata seisottaa
Lämmittäminen vie paljon sähköä, mutta viekö myös kylmentäminen esimerkiksi ilmalämpöpumpun avulla.
- Kun ulkona on 20 astetta pakkasta, ilmalämpöpumppu käy aivan täysillä. Se tekee silloin mahdollisimman suuren paine-eron kylmäaineeseen. Kesällä sama laite käykin melkein tyhjäkäynnillä, vaikka sisätilaa jäähdytetään. Energiamäärä on alle puolet verrattuna talven lämmitysvaiheeseen. Tämä johtuu osittain siitä, että kotitalouksen ja pienempien tilojen ilmalämpöpumput on optimoitu lämmittämiseen, Junnila sanoo.
Kun sähkö on kallista, ihmiset ovat ruvenneet kellottamaan ilmalämpöpumppujen toimintaa niin, että ne ovat päivällä pois päältä ja käytössä vain yöllä, kun sähkö on halvempaa. Se on Aki Junnilan mukaan virhe numero yksi.
- Silloin laitteisto hajoaa ensimmäisiin pakkasiin. Suosittelen, että kun ilmalämpöpumppua käyttää, sitä kannattaa pitää päällä kesät talvet. Ja ainakin pakkasjaksoilla se on pidettävä jatkuvasti käynnissä. Auton dieselmoottorissa on synteettiset öljyt, joiden takia se kestää käynnistyksen pakkasella. Mutta ilmalämpöpumppu saattaa samassa tilanteessa vaurioitua. Koneen seisoessa koneiston öljy valuu alas ja painekaasu ylös, joten käynnistäessä koneisto voi käydä aluksi raakana ilman voitelua ja rikkoutua nopeasti.
- Kun ulkona on 20 astetta pakkasta, ilmalämpöpumppu käy aivan täysillä. Se tekee silloin mahdollisimman suuren paine-eron kylmäaineeseen. Kesällä sama laite käykin melkein tyhjäkäynnillä, vaikka sisätilaa jäähdytetään. Energiamäärä on alle puolet verrattuna talven lämmitysvaiheeseen. Tämä johtuu osittain siitä, että kotitalouksen ja pienempien tilojen ilmalämpöpumput on optimoitu lämmittämiseen, Junnila sanoo.
Kun sähkö on kallista, ihmiset ovat ruvenneet kellottamaan ilmalämpöpumppujen toimintaa niin, että ne ovat päivällä pois päältä ja käytössä vain yöllä, kun sähkö on halvempaa. Se on Aki Junnilan mukaan virhe numero yksi.
- Silloin laitteisto hajoaa ensimmäisiin pakkasiin. Suosittelen, että kun ilmalämpöpumppua käyttää, sitä kannattaa pitää päällä kesät talvet. Ja ainakin pakkasjaksoilla se on pidettävä jatkuvasti käynnissä. Auton dieselmoottorissa on synteettiset öljyt, joiden takia se kestää käynnistyksen pakkasella. Mutta ilmalämpöpumppu saattaa samassa tilanteessa vaurioitua. Koneen seisoessa koneiston öljy valuu alas ja painekaasu ylös, joten käynnistäessä koneisto voi käydä aluksi raakana ilman voitelua ja rikkoutua nopeasti.
Ravintoloilla on suuret säästömahdollisuudet
Jos halutaan 30 prosentin energiansäästö, sitä on Junnilan mukaan hankala enää saada mistään muusta kuin ravintoloista. Niiden keittiöiden rasvahuuvasta menee nyt lämpö huippuimurilla pihalle.
- Jos ravintolassa on esimerkiksi 20 kilowatin keittiö ja sadan paikan sali, jonka lämmittämiseen menee kymmenen kilowattia, kulutus on yhteensä 30 kilowattia. Mutta kun rasvahuuvaan asennetaan otsonaattori, joka hajottaa keittiöstä nousevan rasvan, voidaan siirtyä lämmön talteenottoon. Ja sillä säästetään sähköä, Junnila kertoo. Lämmön talteenotossa poistettavasta ilmasta imuroidaan talteen lämpö, joka voidaan tuoda puhtaana ja hajuttomana takaisin ravintolan sisäilmaan. - Sillä saadaan 50 prosentin säästökerroin, kun järjestelmä imee kymmenen kilowattia tehoa talteen. Ennen harakoille menneellä lämmöllä voidaan lämmittää koko ravintolan sali, ja säästöä energiakustannuksiin saadaan kolmasosa entisestä. Järjestelmän takaisinmaksuaika riippuu luonnollisesti energian hinnasta. - 20 kilowatin otsonointijärjestelmän rakentaminen on 5 000 euron luokkaa ja tulo- ja poistoilman väliin rakennettavan glykolipiirin asennuksen kustannukset ovat viidestä kymmeneen tuhanteen euroa. Jos noin 15 000 euron investointia vertaa sähkön säästöön, kalliin sähkön ja talviajan lämmityksen aikana summa saattaa olla aika nopeastikin maksettu. Jos säästö on kymmenen kilowattituntia, kymmenen tunnin aukiololla säästö on jo sata kilowattituntia, Aki Junnila laskee. |
|
Kun haluat keskustella yrityksen tai kiinteistön energiansäästömahdollisuuksista, ota meihin yhteyttä. Autamme kulutuksen optimoinnissa ja asennamme myös energiaa säästävät aurinkopaneelit sekä ilmalämpöpumput.